Skip to content

Hjalmar Schacht ja vuosi 1932 – Onko tämä Euroalueen tie?

Touko 10, 2012

Yksi ihmeellisimmistä historian väärinselittämisistä liittyy tiedät-kyllä-kenen valtaantuloon Saksassa. Häntä ei tuonut valtaan hyperinflaatio vaan sen jälkeinen deflaatio, joka tuhosi suuren osan Saksan taloudesta ja suorastaan ajoi tyytymättömät massat kommunistien ja tiedät-kyllä-kenen syliin. Lopputuloksen tiedämme.

Olen taipuvainen samaan johtopäätöksen kuin Lars Christensen omassa blogikirjoituksessaan: fasismin nousu on aina rahaan ja talouteen liittyvä ilmiö. Tanskalaisena Christensen kiinnittää erityistä huomiota fasisteihin ja tiedät-kyllä-kenen edustamaan aatesuuntaan, mutta itse olisin taipuvainen muutamaan kommentin muotoon: ääriliikkeiden nousu on aina rahaan ja talouteen liittyvä ilmiö.

Mikäli taloudessa menee hyvin, niin ääriliikkeet eivät pääse valtaan vaan suurin osa ihmisistä kannattaa vakautta ja mahdollisimman suuren väestönosan menestymistä. Suurin osa ihmisistä haluaa käydä töissä, perustaa perheen, hankkia asunnon ja mahdollisesti auton, saada lapset menestymään koulussa ja elämässä muutenkin, ehkä käydä koko perheellä jossain vähän kauempana lomalla. Siinä vaiheessa kun näkymät taloudessa synkkenevät siinä määrin, että suurin osa ihmisistä näkee tulevaisuuden negatiivisena, nousevat ääriliikkeet kuten kommunistit ja tiedät-kyllä-kenen -tyyppistä ajattelua edustavat näkemykset pintaan.

Olen hyvin pessimistinen tämän asian kanssa, sillä luettuani Bankfuhrer Herr Jens Weidmannin haastattelun The Economist -lehdestä ja hänen kirjoituksensa Financial Timesistä en kykene uskomaan Bundesbankin tai EKP:n järkiintyvän. Se on nyt sitten vuosi 1932 jälleen. Tällä kertaa koko Euroalueen laajuisesti.

Edit: Kirjoittelin ylläolevan ennen FT:n tätä artikkelia. En kuitenkaan usko siihen, että Weidmann olisi valmis hyväksymään todellisen inflaation koko Euroalueelle ja Saksaan sitä korkeamman. Jotenkin oletan, että Weidmann pitää muulle Euroopalle sopivana Japanin mallia, jossa näennäisistä, raaka-aineiden noususta johtuvista inflaatiopiikeistä huolimatta japanilaisten omaisuuden arvo on tuntuvasti laskenut ja reaalinen tulotaso pudonnut vuodesta 1991 tuntuvasti. Vaikuttaa yhä vuodelta 1932.

Advertisements

From → Uncategorized

One Comment
  1. n.n permalink

    Nyt ajetaan vähän ehkä jo kuollutta hevosta, mut silti täytyy huomauttaa että saman havainnon hyperinflaatiosta, Schactista, deflaatiosta ja kultakannasta teki AFAIK ensimmäisenä herra niin sanoakseni hieman toisesta suunnasta: Karl Polanyi, ”The great transformation”, enkä musita oliko jo ekassa vai vasta revisited laitoksessa.

    Mä en kaikesta ihan ole Polanyin kanssa samoilla linjoilla, mut toi esim on pirun terävää mitä se 20-30 lukujen rahapolitiikasta kirjoittaa.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: